Annika Idströmin romaani Veljeni Sebastian on ilmestynyt vuonna 1985. Kirjan aiheena on aikuisten maailman tutkiminen älykkään pikkupojan näkökulmasta. Kirjan minäkertojana toimii 11-vuotias Antti, joka on ikäisekseen hyvin älykäs ja harvinaisen tunnekylmä. Tekstiin on myös sisällytetty paljon kirjeitä Antin ja kirjan sivuhenkilöiden välillä sekä pieni katkelma Antin äidin kirjoittamaa romaania.
Antti on kirjan päähenkilö. Hän asuu äitinsä kanssa kerrostaloasunnossa 1980-luvun Helsingissä. Antti on pienikokoinen, kirjassa kerrotaan, että hänen pituuskasvunsa on pysähtynyt 7-vuotiaan tasolle. Antin pää on ison kokoinen suhteessa hänen muuhun vartalonsa. Antti on luonteeltaan hyvin älykäs ja järjestelmällinen. Hän kuluttaa aikaansa laskemalla Itäväylällä kulkevia autoja ja tekemällä tietokortteja tapaamistaan ihmisistä. Antti myös kirjoittaa paljon muistiinpanoja elämästään. Koulussa hän pärjää hyvin, vaikka toiset oppilaat usein kiusaavat häntä. Antilla ei ole paljon ikäisiään ystäviä, mutta hän viihtyy hyvin yksinään. Kotona Antti usein käskyttää äitiään ja purkaa siten luultavasti pahaa oloaan.
Antin äiti Kaarina on yksinhuoltaja. Kaarina kirjoittaa romaania Anneli-nimisestä naisesta, joka on pienen pojan äiti. Kirjan alkupuolella on muutaman sivun mittainen pätkä Kaarinan romaanista. Antti asuu kahdestaan Kaarinan kanssa, joten he viettävät paljon aikaa yhdessä. Antin elämä muuttuu, kun Kaarina löytää itselleen miesystävän, Mikan. Mika on myös yksi kirjan sivuhenkilöistä. Alussa Antti pitää Mikasta, mutta pian hän alkaa pian vihata Mikaa. Mika joutuu uhkapelaamisen takia vararikkoon ja muuttaa Antin ja Kaarinan kotiin asumaan. Mika ottaa monesti Antin mukaansa ja menee tapaamaan toisia naisia Kaarinan selän takana. Antin viha Mikaa kohtaan kasvaa. Lopulta Antti yrittääkin päästä Mikasta eroon, mutta murhayritys epäonnistuu ja Mikan sijasta kulkeekin Kaarina. Tapahtuneen jälkeen Antti siirretään lastenkotiin. Kirjan kolmas mainitsemisen arvoinen sivuhenkilö on jo kirjan nimessäkin esiin tuleva Sebastian. Hän on Antin ikäinen poika, johon Antti tutustuu ensin mummolassa ollessaan siellä hoidossa samaan aikaan Sebastianin kanssa ja sen jälkeen tarhassa Antin ollessa 4-vuotias. Antti ihailee syvästi Sebastiania, joka on Antin mielestä täydellinen. Sen voi päätellä helposti tavasta, jolla Antti kuvailee Sebastiania. Antti kertoo Sebastianin tietävän paljon ja olevan hyvä opettaja. Hän myös kuvailee Sebastianin ulkonäköä ylistävään sävyyn. En ole varma siitä, onko Sebastian todellinen henkilö vai kenties Antin mielikuvitusystävä.
Kirjan alkutilanteessa Antti kertoo istuvansa ikkunalaudalla avoimen ikkunan ääressä. Hän kertoo, että hänen ystävänsä Taru on kuollut ja Sebastian oli hänen ystävänsä monta vuotta sitten. Näistä tiedoista voin päätellä, että kirjan alkutilanne ei ole ajallisesti ensimmäinen tapahtuma. Pian Antti hyppääkin ajassa taaksepäin ja alkaa kertomaan vuoden takaisia tapahtumia. Siitä eteenpäin tapahtumien ajankohdat vaihtelevat kertoen 4-11- vuotiaasta Antista. Vaikka tarina ei etene täysin kronologisessa järjestyksessä, kirjan loppuosassa tapahtumat kulkevat kuitenkin ajallisesti eteenpäin, joten pääjuonenkäänteet tulevat selvästi esiin. Juonen suurimpia käänteitä ovat Antin ja Sebastianin ystävystyminen kun Sebastian muuttaa Antin luokalle, Kaarina-äidin kuolema sekä Antin lastenkotiin joutuminen. En usko, että juonella on tässä kirjassa lopulta paljon merkitystä. Tärkeämpää on varmaankin tunteen välittäminen ja yksittäisten tapahtumien kuvaaminen.
Kirjan tapahtumat kytketään 1980-luvun teollistumisvaihetta läpi käyvään Suomeen. Tapahtuma- ajalla on merkitystä kirjan kannalta, sillä vastikään teollistunut ja tunteeton suurkaupunki luo kirjaan synkän tunnelman. Kirjan on mielestäni tarkoitus ottaa kantaa kaupungistumiseen ja sen tuomaan kylmyyteen muiden aiheiden lomassa. Kirjan tapahtumat sijoittuvat pääsääntöisesti kouluun, Antin kotiin, yhteen kesään maaseudulla sekä lastenkotiin. Kerran Antti käy ystäviensä kanssa työmaalla keskellä yötä. Tässä kohtauksessa miljööllä oli mielestäni suuri vaikutus tapahtumien aavemaiseen ilmapiiriin.
Kirjan teemoja voi mielestäni tulkita monella tavalla. Kirjassa sivuttiin niin monia aiheita, että kaikkia teemoja ei tule edes huomanneeksi yhdellä lukukerralla. Lukeminen oli hämmentävää, koska en tiennyt, mitkä kohdat kirjasta tapahtuivat oikeasti ja mitkä olivat vain päähenkilön mielikuvituksen tuotetta. Kuten jo aiemmin mainitsin, en ole varma Sebastianin olemassaolosta. Teksti hyppi tapahtumasta toiseen ja kirjan luoma ilmapiiri oli pääosin negatiivinen. Päähenkilöön oli vaikeaa samaistua, sillä hän oli tunnekylmä enkä ymmärtänyt hänen huumoriaan. Kirjan myötä aloin pohtia, onko monilla ihmisillä samanlainen elämäntilanne kuin Antilla. Hänen elämästään ei löytynyt monia ilonaiheita eikä hänellä ollut paljoa läheisiä ihmisiä. Hän vaikutti olevan turtunut pilkkaamiseen ja häneen kohdistuvaan koulukiusaamisen. Antin kasvuympäristö oli selvästi vaikuttanut hänen henkiseen kehitykseensä. Kaiken kaikkiaan kirja oli silmiä avaava kokemus nuoresta pojasta ihmissuhdeongelmien keskellä, enkä toivo kenenkään käyvän läpi samaa kuin Antti kävi kirjan aikana.
Pentti Saarikoski oli tunnettu runoilija ja kirjailija, joka syntyi 2.syyskuuta 1937 ja kuoli 24.elokuuta 1983. Saarikoski olikin niin sanottu naistenmies, sillä hän tapaili viittä naista joista neljän kanssa hän oli naimisissa. Saarikoskella on myös näiden suhteiden kautta hänellä on myös viisi lasta. Itse en kyllä ymmärrä miksi ja miten hänellä oli niin monta naista, sillä en itse pidä Saarikoskea komeana tai muutenkaan hyvännäköisenä. 
Pirkko Saisio on suomalainen kirjailija, ohjaaja ja näyttelijä. Hän syntyi 16.huhtikuuta 1949. Saisio on lahjakas kirjailija joka on kirjoittanut monia kirjoja omalla nimellään ja myös salanimillä. Mutta yleensä kukaan ei tiedä että hän on myös näyttelijä. Minusta näyttelijän työ kuulostaa ja vaikuttaa erittäin kiehtovalta ja olen myös itse miettimään näyttelijän uraa. Saisiossa on myös yksi asia mikä on todella hieno ja upea asia sillä hän on rekisteröidyssä suhteessa naisen kanssa.
